Vietimme puolison kanssa pienen lomasen Rokualla: minä siis lomailin, siippa oli töissä. Menimme sinne perjantaina koirien kanssa, ja siippa kävi hiihtämässä, minä lenkitin koirat lammen ympäri, eli kaksi kertaa 1,5 km. Sitten kävimme kylpylässä, jossa keksimme lopulta - tämä oli siis jo kai neljäs kerta, kun olimme Rokualla - että allas, jossa on vesiliukumäki, ei olekaan varsinaisesti lasten allas, vaan että sen toinen pää on syvempi ja siellä on vesijumppapiste, eli sellainen näyttö, josta saa itse valita oman vesijumpan. En tiedä, onko olemassa jotain liikkunnanedistämis- tai kansanterveystyön palkintoa, mutta jos olisi, sellainen pitäisi ihan ehdottomasti myöntää niiden vesijumppanäyttöjen kehittelijälle.
Rokuan nettisivuilla sanottiin, että iso allas ja kylmäallas avautuisivat vasta lauantaina, joten oli kiva ylläri, että ne olivat jo perjantaina auki, ja saimme kokea koko kokemuksen. Myös Rokuan loistavan höyrysaunan, jota olen tainnut tässä blogissa hehkuttaa aiemminkin. Juuri sopiva lämpötila, juuri sopivasti höyryä, aivan ihana. Nytkin sain lojua kaikessa rauhassa siellä. Tosin sulkemisaika oli käsillä, joten siksi pidin vähän kiirettä, ja vähänkö harmitti, kun pukuhuoneeseen päästyäni huomasin kellon olevan vasta varttia vaille.
Lauantaina keskityin edistämään opintojani sillä aikaa, kun siippani teki töitään. Kävin toki välillä lenkittämässä koirat lammen ympäri ja piipahdin kahvilla aulassa, sekä erään vaateliikkeen pop-up-myymälässä, mikä - sivumennen sanoen - oli pettymys. Huonolaatuisia ja kalliita vaatteita. Olen nähnyt ko. liikkeen mainoksia somessa ja kuolannut niitä, ja olivathan ne kivan näköisiä, mutta laatu oli samaa, mitä löytyy parilla eurolla etelän turistirannoilta. Eipä tarvitse kuolata niidenkään perään enää. Kun siippa palasi, lähdimme taas kylpylään.
Sunnuntain pyhitin sitten kuntoilulle. Kun siippa oli lähtenyt töihinsä, läksin kuntosalille, jossa treenasin runsaan tunnin. Maha oli vielä niin täynnä aamiaisesta, että core jäi treenaamatta. Kun on vieraalla kuntosalilla, tulee treenattua vähän eri lihasryhmiä kuin yleensä, mikä on hyvä juttu. Olin ajatellut syödä lounasta kuntosalin jälkeen, mutta edelleen maha oli liian täynnä, joten päätin lähteä saman tien kylpylään, jossa sitten vesijumppasin noin 40 minuuttia, vesijuoksin noin 25 minuuttia ja uin 500 metriä. Lopulta lilluin hierovien suihkujen käsiteltävänä ja ramppasin kylmävesialtaassa niin, että lopulta saatoin jopa viipyä hetken siellä. Kunhan palaan seuraavalta reissultani, niin täytyy kyllä lopultakin ottaa ja mennä sinne avantoon, josta olen haaveillut jo vuosia. Nyt kun keksin, että kun piipahtaa monta kertaa peräkkäin, keho tottuu siihen.
Olin kylpylässä yhteensä kaksi ja puoli tuntia. Vesijuoksin vastukset jalassa ja sauvat kädessä, ja välillä vähän jumppasin niiden kanssa, joten sekin oli tosi kovaa treeniä. Sen kaiken treenaamisen jälkeen piti vielä lenkittää taas koirat, vaikka jalat olivat makaroonina. Illlalla menin uudestaan salille, kun siippa oli palannut töistään ja käynyt hiihtämässä, ja tarkoituksena oli treenata corea, mutta koska siippa on yhä leikkaustoipilas, emme viipyneet salilla niin kauan, että olisin ehtinyt siihen asti. Tein vain käsipainoilla omat niska-hartialiikkeeni ja vähän venyttelin matolla. Se onkin ongelmana aina siipan kanssa treenatessa: hän ei malta koskaan treenata riittävän pitkään. Minä voisin hyvin olla parikin tuntia salilla, hän ei.
Seurauksena kovasta treenistä oli tietenkin sitten se, että lonkka kipeytyi. Onneksi lääkäri uusi reseptini tänään, ja nyt on taas täysi satsi panacodia, joten yöunet ovat taatut. Mulle tulee aina syntinen olo, kun haen panacodit apteekista, vaikka se ei kai ole oikeasti mikään vahva kipulääke edes. Kuten Ellips sanoo: "Tänään on namipäivä, pääsen lomalle / Hetkeksi aivoista pamipalmun oksalle". Olispa pamia.
Tai no ei. Tai olispa. Välillä haluttaisi kadota todellisuudesta. Nykyisin kun en edes juo viinaa, ei pääse todellisuutta pakoon. No, ehkä TikTokia katsoessa. Unessa pääsee pois, ja uneen pääsee panacodilla, jos lonkkasärky estää sen. Nyt, kun on liukasta, lonkka on kipeytynyt vähän väliä, ja valitettavasti hotellin sängyt eivät olleet yhtä hyvät kuin kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti