Armas Huaweini on heittäytynyt hankalaksi puhelimen uusimisen myötä: nyt sovellus ottaa jostain mistä lienee avaruusaalloista ja tärinöistä askelia, ja esimerkiksi tälle päivälle se on merkannut yli 40 000 askelta, vaikka rannekkeen mukaan niitä on kertynyt 13 970. Ensi keväänä on selvästikin aika päivittää pelit ja rensselit.
Iskias vaivaa ja juilii yhä. Kävin ultraäänitutkimuksessa, mutta ei sieltä lonkasta edelleenkään löytynyt mitään vikaa. Huomenna on soittoaika lääkärille, ja pyydän häneltä nyt lähetteen fysioterapeutille.
Mutta hyviäkin uutisia on: paino putosi pari kiloa, ja pääsin takaisin lähtölukemiin, kun se tuossa jo välillä uhkasi satasen rajaa, jota olen vannonut olevani ylittämäti enää koskaan. Nyt olen opetellut syömään säännöllisesti, ja katsotaan, mihin se nyt tässä vaiheessa riittää. Tälläkin viikolla on tullut syötyä kyllä kaikenlaista, mitä ei pitäisi, mutta sanotaan, että kohtuullisesti. Jos kykenen nyt kohtuullisuuteen, niin kyllä tämä tästä. Mulla on vakaa usko siihen, että kunhan se lähtee menemään, niin sitten se menee kuin juna.
Kävin tänään apteekista glukosamiinia, jonka kehutaan auttavan nivelrikkoon. Koirille me ainakin sitä syötetään. Mulla kun on todettu sekä polvissa että lonkissa nivelrikkoa, niin on tässä syytä sitä yrittää hoitaa ja ennaltaehkäistä lisärikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti