Hellurei ja heikoille jäille. Tänään on sellainen päivä, että piti aamulla lähettää parikin peukunpitämispyyntöä universumiin. Toinen liittyy tyttäreen ja hänen onnellisuuteensa, joten ei siitä sen enempää - paitsi niitä peukkuja edelleen - mutta toinen liittyi minuun ja jänskätti kummasti, eli tämä Cambridge.
Varasin ajan jo runsas viikko sitten, enkä oikein tiennyt, mitä odottaa. Mutta valmentaja oli niin energinen, että päädyin virran vietäväksi ja otin hältä lyhytohjelman, eräänlaisen pikapaketin, vaikka olin ajatellut ottavani rauhallisesti. Toisaalta, tälläpä nyt sitten selviää, jaksanko tällaista, ja tällä pääsee sitten alkuun. Se kai tässä on ideana.
Mutta ajattelin nyt kuitenkin tehdä itselleni selväksi syyt, miksi tähän hommaan lähden.
1) Mä painan liikaa. Paino rasittaa mun niveliä ja paino rasittaa mun pyörääni (joudun jatkuvasti pumppaamaan renkaita) ja noin yleisesti ottaen paino rasittaa kaikkea mahdollista: tuoleja, sänkyä, saunan lauteita, you name it. Ja mua itseäni: sata kiloa elävää lihaa on hiton raskasta kantaa tai nostaa.
2) Mä olen lihava. Mitkään kivat vaatteet ei mahdu mulle, tai sitten niiden pitää olla niin isokokoisia, että ne näyttää puolijoukkueteltalta. Kun mä kerron ihmisille - harvoille ja valituille, tietysti - miten paljon mä painan, ne sanoo, etten mä näytä siltä. Enkä näytäkään. Mä näytän vähän tukevalta, mutten mitenkään lihavalta, koska olen näin pitkä. Mutta lihava mä olen. Mua ärsyttää, kun maha on tiellä jumpatessa.
3) Mun terveys. Mä olen kohtuullisen terve, mun ylipaino ei vielä vaikuta mun terveyteeni, mutta tiedän, että tämä ei ole tervettä. Mulla on sisällä viskeraalista rasvaa, joka haittaa mun sisäelinten toimintaa.
4) Mun ulkonäkö. Vaikuttaa ehkä tekopyhältä panna ulkonäkö tänne viimeiseksi, mutta vaikka inhoan läskejäni, ja vaikka pääsisin niistä eroon, niin en usko, että se vaikuttaa hirveästi siihen, miten suhtaudun ulkonäkööni. Luultavasti inhoan sitä silti. Mutta ehkä vähän vähemmän. Mä olen aina ollut iso ja kömpelö, ja inhonnut sitä. Mä olen jo keski-ikäinen eukko, mua ei kuitenkaan kukaan katso sen enempää, olin minä laiha tai lihava.
Ennen kaikkea mä haluan päästä liikkumaan kevyemmin, ilman, että täytyy koko ajan ottaa paino ja nämä löllyvät läskit huomioon.
Homma menee nyt niin, että aloitan maanantaina sen ohjelman, jossa syön neljä Cambridge-ruokaa päivässä enkä muuta. Sen verran meinaan huijata, että juon teeni ja kahvini kalorillisina, kuten tähänkin asti. Ruokien lisäksi pitää juoda kolme litraa kaloritonta nestettä. Lasken ne kahvit ja teet samaan. Viikon kuluttua on seuraava tapaaminen. Ensimmäiset päivät ovat kuulemma kuin paastoaisi.
Katsotaan, kuin äijän käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti