Mä huomaan, että teen samaa kuin äitini: skannaan koko ajan, miten toinen (puoliso, isä) toimii ja reagoi ja kokee, ja pyrin pehmentämään ja ennakoimaan ja lohduttamaan ja whatnot. Tiedän kyllä, että mun puoliso tekee samaa mulle, usein todella huonoin seurauksin: hän olettaa ja tulkitsee usein tosi väärin.
Ei siis pitäisi. Ja se on mun kokemukseni mukaan usein nimenomaan naisten helmasynti. Olen etsinyt, kuka on sanonut "mies naisen lähellä puolittaa naisen maailman", mutten löydä sitä mistään. Mistä mä olen sen lukenut? Eniveis, se on totta. Jotenkin mies - mulla isä, veli ja puoliso, heti vie mun huomiostani ison osan. Aiheuttaa tuntemuksia, aika usein ärtymystä (huomaa, että olen isäni luona) ja vie mun energiaani.
Asiasta viidenteentoista: mä olen todella väsynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti