Menopaussi menossa

Kunnon keskivertokansalaisena minulla on meneillään vaihdevuodet ("Menopaussi on suomalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä [--]", Duodecim terveyskirjasto) Hirvittävän kivuliaiden kuukautisten ja mahdollisen adenomyoosin vuoksi minulle asennettiin Mirena-hormonikierukka syksyllä 2011. Sain sen ilmaiseksi, kun suostuin "gyneproffan" opetusvälineeksi. Erikoistuva lääkäriopiskelija asensi sen, ja se asentaminen sattui ihan hirveästi (on pakko lisätä, ettei se varmastikaan johtunut siitä, että kyse oli opiskelijasta, hän on varmasti varovaisempi kuin vanhempi gynekologi olisi ollut: minulla vain sattuu olemaan herkkä kohtu). Niinpä odotin kauhulla kierukan poisto-operaatiota, jonka piti olla vuonna 2016.

Keväällä 2016 satuin kuitenkin olemaan töissä ja työterveyshuollon piirissä, ja lyhyestä työsuhteesta huolimatta pääsin ihan oikean gynekologin vastaanotolle. Tämä ihana alansa ammattilainen tiesi kertoa, ettei Mirenaa tarvitsekaan poistaa vielä, vaan sitä voi pitää vielä pari vuotta. Ultralla alapäätäni tutkiessaan hän myös huudahti: "Voi, miten surkeat munasarjat! Ei näillä evää vauvoja tehdä." Otin sen kohteliaisuutena. Ja olin tietysti helpottunut: kaksi vuotta armonaikaa.

Tänä vuonna sitten oli pakko lopulta tehdä asialle jotain, ja varasin ajan omalääkärilleni tänne meidän omaan kunnalliseen terveyskeskukseen. Meillä on aivan ihana omalääkäri, ja omalääkärisysteemihän on ihan mahtava, kun tämäkin on hoitanut koko perhettä jo vuosikausia. Ihana omalääkärini sitten kurkkasi kohdunsuuhun ja havaitsi siellä polyypin, mutta ei kierukansarvia. Hän yritti siirtää polyyppia, mutta se sattui niin, että oli pakko jättää sikseen, ja kirjoitti lähetteen OYSin naistentautien poliklinikalle. Ihan niin kuin olin toivonutkin.

Sain ajan poliklinikalta sopivasti pari päivää Naisten Kympin jälkeen (ettei tarvinnut pelätä operaation vaarantavan juoksua). Jo kutsussa annettiin ohjeet anestesiaa varten, ja niinhän siinä kävi, ettei gynekologikaan saanut paremmista välineistään huolimatta polyyppia irti, ja minut piti nukuttaa.

Kuten olen sanonutkin, yöunet ja nukkuminen yleensä on minulle tärkeää, joten yksi tämän kesän kohokohdista on se, kun anestesiahoitaja ruiskutti aineet suoneeni, sanoi: "Hyvää yötä", ja minä sammuin kuin saunalyhty. Moisia aineita kun saisi kotikäyttöönkin!

Jälkeenpäin gyne kertoi, että kierukka oli pitänyt kaivella niin syvältä, ettei sitä olisi mitenkään voitu hoitaa ilman anestesiaa. Ettei se johtunutkaan vain minun yliherkästä kohdustani. Siinä sitten tajusin, että nythän sitten voi tulla taas kuukautiset - ja ne hirvittävät kuukautiskivut. Pyysin lääkäriä uusimaan Litalgin-reseptin, koska se toimii parhaiten kuukautiskipuihin. Englanniksi kuukautiskivusta käytetäänkin termiä "cramps", eli krampit, ja supistuksiahan ne muistuttavatkin. Litalgin on tarkoitettu juuri kramppityyppisiin kipuihin. Yksi ystäväni sai sitä aikoinaan jännittyneen vatsan hoitoon. Suosittelen.

Operaatiosta on nyt pari kuukautta, eikä vielä ole tarvinnut turvautua Litalginiin. Rasti seinään ja peukut pystyyn, että loputkin munasarjoista ovat surkastuneet pois, eikä tarvitse enää välittää kuukautisvaivoista. Hormonikierukkaa voin myös suositella kaikille kivuliaista kuukautisista kärsiville. Kuukautiset niukkenivat lähes olemattomiin, mutta taas toisaalta niukkaa vuotoa saattoi tulla viikkotolkulla peräkkäin. Viime vuosina sitä tuli tuskin lainkaan. Yhä edelleen minulla on tosi niukkaa vuotoa välillä.

Ainoa, mikä nyt vaivaa, on kuumat aallot, mutta se on onneksi toistaiseksi niin vähäinen vaiva, että kärsin sen mielelläni. Minulle kuumia aaltoja tulee lähinnä öisin. Aallot ovatkin yksi syy siihen, miksi lopetin alkoholin käytön: alkoholi kun lisää niitä.

Kuumiin aaltoihin suositellaan soijavalmisteita, mutta toisaalta taas niitä ei suositella, jos on taipumusta rintasyöpään. Äitini kuoli neljä vuotta sitten rintasyöpään ja tädiltäni on leikattu rintasyöpä. Niinpä taidan vain tyytyä kärsimään aaltoni, enkä ota riskiä. En välttele soijaa, syön esimerkiksi soijajugurttia ja soijarouhetta ja joskus tofua, mutta en aio hankkia mitään pillereitä.

Minulle vaihdevuodet ovat tervetulleet. Kärsin jo nuorena kovista kuukautiskivuista, ja uudestaan nelikymppisenä. (Biologisen) naisen elämä on yhtä kuukautis- ja hiivatulehduskiertoa, muista vaivoista puhumattakaan. Jospa näin vanhana pääsisi edes siinä tasa-arvoiseksi miehen kanssa, ja saisi keskittyä vain vanhuudenvaivoihin (ja niiden ennaltaehkäisyyn).