Kilot karisee

Takana on kuusi ja puoli viikkoa nutrausta ja kiloja on pudonnut neljä (4)! Tätä kutsutaan ilmeisesti "osanutraukseksi", koska syön muutakin kuin nutripusseja. Syön siis aamuisin puuron omenasoseen kera ja aamupäivällä usein pari ruisleipäviipaletta. Ja kaikenlaisia muita stipluja tulee pitkin päivää, ja aina välillä olen syönyt oikeaa ruokaakin, kuten isäni luona Auttoisissa. Ihan hyvin siis sujuu. Suolaisiin en ole vielä kyllästynyt (vaikka laskin juuri syöneeni 28 kasviskeittoa), mutta makeat alkavat tökkiä.

Juoksuhommien kanssa on mennyt niin, että isän luona juoksin tosiaan tällä kertaa 2 x 2 km:n lenkkiä edestakaisin "Kievarin lenkin" asvalttiosuutta pitkin, koska uusiin lenkkareihini uppoaa pohjiin irtokiviä, ja muutoinkaan en tykkää irtokivillä juoksemisesta (lue: mistään epätasaisesta pohjasta).

1.10. 3,62 km

2.10. 4,29 km

3.10. 2,1 km

5.10. 4,17 km

11.10. 3.38 km

Kotiin tultua en ole siis juossut kuin kerran, on taas ollut niin kiire töiden kanssa. Onneksi tulee edes koirien kanssa löntysteltyä kunnon lenkkejä. Plantaarifaskiitti alkaa olla vain muisto, mutta vielä olen yrittänyt venytellä sitä.

Uusi juoksukausi

Vaikka en ole (tietenkään) venytellyt ihan ohjeiden mukaisesti, olen kuitenkin säännöllisesti venyttänyt jalkapohjaa ennen ylösnousua ja tehnyt myös pitkiä venytyksiä aina lenkkeilyn yhteydessä. Ja se on auttanut. Plantaarifaskiitti alkaa olla voitettu - toivottavasti ainakin. Tämä, jos mikä, osoittaa venyttelyn merkityksen: sitä ei vaan pidä unohtaa.

Ja olen taas juossut!

23.9. Juoksin ekan koelenkin (0,92 km), ensin lyhyen, ja sitten, kun olin myöhästynyt jumpasta, juoksin pidemmän, 2,3 km. Tässä oli myös uusi reitti, joka tuntuu aika hyvältä. Eli yhteensä 3,2 km. Not bad. 

Nyt olen taas Auttoisissa, ja olen juossut eilen vakkarilenkkini (3,5 km) ja tänään asvalttiversion, eli 4 km. Vakkarilenkin hiekkatieosuus on vasta lanattu, jolloin a) irtosora pyörii inhasti juostessa jalkojen alla ja b) kenkien pohjaan tarttuu kiviä. Siksi juoksin asvattiosuuden edestakaisin. Loppumatkasta vasenta polvea (jossa on siis todettu nivelrikkoa) vähän juili. Muuten tuntui tosi hyvältä. Kyllä tää juoksu on mun laji. Mutta tuohon nivelrikkoon pitäisi saada jotain parantavaa.

Lisäksi olen molempina päivinä kävellyt parin kilometrin lenkin tuonne mäelle ja takaisin. Täällä on ollut ihanat ilmat, ja taas kerran paljon joutsenia.

Nutrauksesta pidän osittain taukoa: syön sekä pusseja että ruokaa. Sparraustiimi epäili, että syön liian vähän, joten nyt syön vähän enemmän. Katsotaan, miten käy. Kotoa lähtiessä painoa oli pudonnut tasan kolme kiloa.