Iskihän se korona sitten lopulta myös meikäläiseen.
Edellisen postauksen jälkeen lähdin illalla lenkille, ja sen aikana sain tekstiviestin, jossa minua pyydettiin sijaisopeksi koululle seuraavana päivänä. No, koska minulla oli käännöstöitäkin, seuraavat neljä päivää olivat tosi hektisiä, kun ensin tein kuusi tuntia töitä opena ja sitten käännöstyöt, joten en voinut juosta. Ja sinä aikana siippa sairastui koronaan. Jo siitä asti, kun hän alkoi oireilemaan, pysyttelimme etäällä toisistamme ja pyyhimme hanoja ja kahvoja yms. estääksemme tartunnan, mutta niinhän siinä kävi, että kun open hommat torstaina loppuivat, minäkin aloin oireilla. Onnekseni olin siirtänyt deadlineja opehommien takia niin, että saatoin oikeasti levätä ne ekat pari päivää. Ja voi pojat, miten lepäsinkin. Ekana päivänä oli kuumettakin, mitä mulla ei koskaan ole, ja käytännössä nukuin koko päivän. Toisena päivänä pääsin jo raahautumaan sohvalle ja katsomaan telkkaria. Onni onnettomuudessa oli myös se, että siippa oli jo päässyt pahimman yli, ja saattoi hoitaa koirat ja käydä hakemassa kaupasta tilatut ruoat jne. ja minä sain siis ihan tosissaan levätä. Olipa ihanaa. Lekottelu ja lorvailu on ihanaa ja hyväksi ja terveellistä ihmiselle.
Sairastumisesta on nyt jo yli kaksi viikkoa, mutta edelleen minä rohisen. Lenkille en ole uskaltautunut, mutta salilla kävin pari kertaa. Eli viimeksi olen juossut siis kolme viikkoa sitten. Ensi viikolla lähdemme Ivaloon viikoksi, ja otan lenkkarit mukaan - josko siellä uskaltautuisin lenkille. Sairastamisen jäljiltä minulla on myös selkä kipeänä. Nyt olen pari päivää syönyt ibuprofeiinia kuurina, mutta ei se tunnu auttavan. Juoksutilasto meni siis häneksi tältä kesältä.
Kuten aiemmin kerroin, olen ottanut tavakseni jumpata koiraa ulkoiluttaessa, ja aina välillä kehittelen uusia taukojumppia, joita sitten muistan parina päivänä tehdä. Nyt löysin taas uuden hyvän TikTokista, ja yritän ottaa sen tavakseni.
