Löysäilyä ja lorvimista Haaparannassa

Kerrankin olen löysäillyt ja lorvinut. Tuntuu, etten ole saanut mitään aikaiseksi yli viikkoon (ja tiedän, että jos luettelisin, mitä kaikkea olen tehnyt, moni hengästyisi - vaikka itse sen sanonkin).

Ei ole hyvä tehdä liian paljon työtä. Täytyy myöskin laiskotella välistä, välistä huvitella.     - Minna Canth -

Lorvailun huipensi viikonloppuna nuoremman tyttären kanssa tehty matka Haaparantaan. Aloitimme kultturellisti ja kävimme Torniossa Aineen taidemuseossa. Näyttely on aika pieni, mutta oikein kiva. Museon yhteydessä on kirjasto ja pieni kahvila. Olin kauan sitten siellä ystäväni järjestämissä Facebook-juhlissa - silloin kun Facebook oli uusi ja jännä juttu - ja ne olivat kyllä nokkelimmat bileet, missä koskaan olen ollut. Hän suoritti muistaakseni jotain tapahtumajärjestäjän tutkintoa, ja ne bileet olivat hänen näyttönsä. Ja hieno näyttö olikin. Lähinnä siellä oli nyt museon omaa kokoelmaa esillä, mm. nuorten kuratoimana, ja joitakin tosi kiinnostavia töitä. En tullut ottaneeksi kuvia, mikä vähän nyt harmittaa.

Sitten siirryimme naapurimaan puolelle ensiksi syömään MAX-burgeriin, josta löytyi kielen mukanaan vievä chili-bearnaise-dippi (jota piti sitten tietysti ostaa vielä kaupasta sipsien kanssa illalla syötäväksi). Kasvishamppari oli ihan ok, ja ranut olivat kivan ohuita ja rapeita, ja ne oli pilkottu kuorineen, mistä aina plussaa. Sitten ankaraa shoppailua. Olin lukenut Elinan matkablogista shoppailuvinkkejä, ja kävimme sen perusteella Sporthusetissa, jossa sattui olemaan joku bakkanaali meneillään, ja erikoistarjouksia ja huutokauppaa ja whatnot. Pyörähdimme toki myös Haglöfsin ja Peak Performancen outlet-myymälöissä ja tietysti Naturkompanietissa, mutta ne olivat out of our price range. Jos on vaikka hardcore-retkeilijä ja valmis satsaamaan laadukkaisiin varusteisiin, niin ehdottomasti kannattaa käydä niissä. Itse asiassa hain tiettyjä saappaita, mutta en löytänyt. Tytär etsi uusia valkoisia merkkitennareita, ja löysi sellaiset edullisesti Stadium outletista siitä Ikean kupeesta.

Yövyimme Haaparannassa Cape East -kylpylähotellissa, ja suosittelen sitä lämpimästi. Kylpylässä on maailman suurin sauna: käytännössä koko kylpylä on saunaa. Sauna = suuret portaat, joiden alapuolella on poreallas ja kylmävesiallas sekä käynti uima-altaalle, joka oli nyt kylmä, koska se on "kesäallas", ja joiden yläosassa on kiukaat ja tosi kuuma. Keskivälistä mennään ovesta tasanteelle, jossa on höyrysauna ja "suomalainen sauna", jota minä sanoisin kyllä pikemminkin venäläiseksi, niin kuuma se oli. "Suomalaiseksi" sen tekee ilmeisesti se, että siellä voi heittää vettä kiukaalle. Portaiden yläpäästä pääsee tasanteelle, jossa on kaksi lämminvesiallasta, ja katolle, jossa on lämminvesiallas. Katolla puhalsi jäätävä tuuli, emmekä viihtyneet kattoaltaalla kauan, vaikka olikin aivan ihana auringonlasku. Jos olisi ollut sisäistä lämmikettä enemmän, olisi ehkä kyennytkin hengailemaan siellä kauemmin. Pihalla oli vielä palju ja alakerroksessa oli toinen höyrysauna ja jalkakylpyosasto sekä rauhoittumistila lepotuoleineen. Ja koko höskä oli ihanan vanhan maatilan yhteydessä Torniojoen rannalla. Joki on yhä jäässä ja tunnelma oli varsin talvinen, mutta silti se oli hieno kokemus, ja kesällä siellä on varmasti vielä upeampaa. Hotellin ravintola on maatilan päärakennuksessa, todella upea ja viehättävä sellainen, ja aamiainen oli paremman Sokos-hotellin luokkaa.

Maha olikin aamiaisen jälkeen niin täynnä, että Ikean edulliset lihapullat jäivät tällä kertaa syömättä, vaikka sunnuntaina viivyttelimmekin Ikea-experienceä. Meidän piti palauttaa pulloja, mutta tavanomaisen palautuspaikkamme Coopin kone oli rikki, ja myyjä neuvoi meidät Maxi-Icaan, jossa kumpikaan ei ollut ennen käynyt. Niinpä se oli uusi kokemus. Maxi-Ica on hyvin samanlainen kuin meikäläinen Prisma/Cittari, itse asiassa siellä oli myynnissä samoja tuotteitakin. Lisäksi pyörähdimme Dollar Storessa, joka on halpaa krääsää myyvä kauppa. Niin, ja lauantaina shoppailimme myös Haaparannan Rustassa, josta tytär löysi edullisen maton kämppäänsä. Näistä kaikista mukaan tarttui kaikenlaista käytännöllistä ja turhaa rojua, joista en suostu tuntemaan syyllisyyttä. Kerrankos sitä. Itse ostin uuden korivaunun jo noin 25 vuotta palvelleen rimpulan tilalle. Ja sitä tarpeetonta krääsää. Kukkaruukkuja, ulkolamppuja, amppeleita, you name it. Löysimme muunmuassa tällaisen hauskan kännykkätelineen: 

https://www.ikea.com/se/sv/p/krubbet-hallare-foer-mobiltelefon-svart-10531942/

Todellinen first world gadget, mutta varsin käytännöllinen, kun selaa puhelinta aamiaispöydässä, kuten minä teen.

Niin, muuten, eipä tämä ihan lorvailua ole ollut: viime viikolla kävin pyörällä salilla ja uimassa, ja löytyipä Cape Eastistakin kuntosali, jossa treenasimme kolme varttia. Toisaalta tuli myös syötyä tuhdisti. Lauantai-iltana kävimme paikassa nimeltä Ronja's pizzeria & restaurang syömässä ja minä söin siellä falafel-rullan, joka oli oikein hyvää ja täyttävää. Eli lauantaina söin kahdesti roskaruokaa ja illalla vielä sipsejä, joten ei ihme, ettei ruoka Ikeassa sen tuhdin aamiaisen jälkeen enää maistunut. Söimme Ikeassa ruisleivät mätikastikkeen kera ja tietysti leivokset. Ruotsissa näkyi bearnaise olevan the thing to eat. Hassua, ettei se ole rantautunut Suomeen. Ehkä se on liian epäterveellistä.

Reissu oli oikein mukava, koleasta säästä huolimatta, ja oli tietysti ihanaa viettää tyttären kanssa yhteistä laatuaikaa. Shoppailu on meidän juttumme, ja se taide, tietysti. Nyt olen opiskelevinani ja lorvailen edelleen, mutta nyt kyllä pätkähti vähän töitäkin. Jospa niitä taas jaksaisi painaa.

Laitetaanpa tähän kuvituskuvaksi Cape Eastin mainoskuva. I'm sure they don't mind.

Varsin houkuttelevaa, eh? Hotelli Cape East, Haaparanta.